Tekijänoikeuslain sallimat käyttötavat ilman lupaa

Yksityinen käyttö

Julkistetusta teoksesta saa valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen eli omaan ja perheen käyttöön. Yksityiseen käyttöön valmistettuja kappaleita ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen, esimerkiksi niiden myynti on kiellettyä. Tietokoneohjelmien ja digitaalisessa muodossa olevien tietokantojen kopiointi ei ole sallittua edes yksityiskäyttöön.

Kirjaston asiakas saa kopioida esimerkiksi kirjan tai artikkelin kokonaankin yksityiseen käyttöön.

Tekijänoikeuslaki 12 §

Teoskappaleen näyttäminen

Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muulla tavalla pysyvästi luovutettu, kappaletta saa käyttää teoksen näyttämiseen julkisesti.

Kirjaston kokoelmaan kuuluvan kirjan kansikuvaa tai sisäsivujen kuvitusta saa näyttää esimerkiksi lukutuokion tai kirjailijavierailun osallistujille.

Tekijänoikeuslaki 20 §

Julkinen esittäminen

Julkaistun teoksen saa esittää julkisesti sellaisessa maksuttomassa tilaisuudessa, jossa teosten esittäminen ei ole pääasia ja jota muutoinkaan ei järjestetä ansiotarkoituksessa. Teoskappaleen näyttämiseen tällaisessa yhteydessä ei tarvita erillistä lupaa.

Kirjaa saa lukea ääneen esimerkiksi sellaisessa kirjaston järjestämässä maksuttomassa keskustelutilaisuudessa, jossa kirjallisuuden lukeminen ei ole tilaisuuden pääasiallinen tarkoitus.

Tekijänoikeuslaki 21 § 2 mom.

Sitaatti eli lainaus

Julkistetuista teoksista saa ottaa hyvän tavan mukaisesti lainauksia eli sitaatteja ilman tekijän lupaa. Siteerauksen tulee liittyä siteeraajan omassa tekstissä tai esityksessä käsittelemään asiaan. Sitaattioikeutta käyttäen ei voi esimerkiksi ottaa toisen tekstistä otteita tai mietelauseita vain mielenkiintoa herättämään. Lain sallimassa siteerauksessa on kyse hyvin lyhyestä otteesta, eikä pelkistä sitaateista koostuvaa teosta myöskään voi tehdä ilman lupaa. Siteerattaessa tulee mainita sitaatin lähde eli tekijän nimi ja lähdeteos.

Voit esimerkiksi lukea lyhyen sitaatin kirjavinkkauksessa tai kirjailijahaastattelussa esiteltävästä kirjasta silloin, kun se havainnollistaa, selventää tai taustoittaa käsiteltävää asiaa.

Tekijänoikeuslaki 22 §

Parodia, karikatyyri ja pastissi

Teoksen käyttöön tekijänoikeuslain sallimassa parodiassa, karikatyyrissa tai pastississa, ei tarvita tekijän lupaa. Syrjivät tai muulla tavoin loukkaavat parodiat, karikatyyrit tai pastissit eivät ole lain sallimia.

Parodia hyödyntää alkuperäistä teosta toisessa tarkoituksessa ja kontekstissa. Parodia voi olla esimerkiksi ivallinen, liioitteleva tai koominen toisen teoksen jäljitelmä.  Esimerkiksi meemikin voi olla parodian muoto.

Pastissi on mukaelma tai yhdistelmäteos, joka jäljittelee alkuperäisen tekijän tai teoksen tyyliä. Lopputuloksena voi olla uusi omaperäinen teos, joka saa tekijänoikeussuojaa. Pastissi eroaa parodiasta siten, ettei sen tarvitse olla ivallinen, liioitteleva tai koominen.

Karikatyyri on kohteesta luotu liioiteltu tai yksinkertaistettu humoristinen kuva. Karikatyyriä voidaan kutsua myös pilapiirrokseksi tai pilakuvaksi. Poliittiset pilapiirrokset ovat tyypillinen esimerkki karikatyyristä.

Tekijänoikeuslaki 23 a §

Kuvasitaatti

Kuvataideteoksesta saa ottaa tekstiin liittyviä lainauksia arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen. Kokonaisia kuviakin saa siteerata, kun kuva liittyy tekstiin, sitä käsitellään tekstissä ja siteeraaminen on perusteltua esityksen selventämiseksi tai havainnollistamiseksi. Aiheen käsittelytavan tulee olla arvosteleva tai tieteellinen. Siteerattaessa tulee mainita sitaatin lähde eli tekijän nimi ja lähdeteos.

Saat esimerkiksi siteerata kirjan kansikuvaa tai sisäsivujen kuvitusta kirja-arvostelussa, jossa arvostelet myös kirjan kuvituksen.

Tekijänoikeuslaki 25 §

Kuvan käyttö toisarvoisessa merkityksessä

Jos teos sisältyy esimerkiksi videoon tai kuvaan vain toisarvoisessa merkityksessä, ei kuvituksen käyttöön tarvita lupaa. Kirjaston verkkosisältöä varten voi esimerkiksi kuvata kirjahyllyä tai kirjapinoa, jossa näkyy kirjojen selkämyksiä, sillä kyse ei ole tekijänoikeudellisesti relevantista kirjan kuvaamisesta. Myös kirjan kansikuva voi sisältyä kuvaan tai videoon toisarvoisessa merkityksessä, esimerkiksi kirjavinkkaajan kädessä tai haastateltavan pöydällä kirjailijahaastattelun yhteydessä.

Tekijänoikeuslaki 25 § 2 mom.